Historian havinaa

4H-toiminta on peräisin Yhdysvalloista 1900-luvun alusta jolloin vallitsi nuorten työttömyyttä, pahoinvointeja sekä näihin kytkeytyneinä muuttoaaltoja maaseudulta kaupunkeihin. Toiminnan tavoitteena oli tuolloin tarjota nuorille sellaisia käytännön yrittämisen, työnteon ja arkielämän taitoja, että nämä voisivat pärjätä yhteiskunnassa ja erityisesti maaseudulla omalla työllään. Samalla tavoitteena oli levittää maaseudun nuorille tietoa maatilatalouden nykyaikaisista työmenetelmistä.

Toiminta alkoi maatalouskerhojen ympäriltä joissa myöhemmin otettiin ohjelmistoon myös puutarha-, säilöntä-, leivonta- ja ompelukerhoja. 4H:n perusideologiksi muodostui ”Tekemällä oppiminen”.  4H-työn käynnistämiseen vaikutti useita merkittäviä järjestöjä, joista keskeisimpiä olivat kenraali Mannerheimin aloitteesta perustettu Lastensuojeluliitto, maataloudelliset järjestöt sekä Marttaliitto.

Sata vuotta myöhemmin tilanne on muuttunut teknologisesti eteenpäin, mutta silti samat aiheet liikuttavat tänäkin päivänä. Yhteiskunnassamme nuorten työttömyys on noussut aina 1990- luvun puolivälin jälkeen. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli vuoden 2011 helmikuussa  21,3 prosenttia. Muutto maaseudulta kaupunkiin on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus, mikä näkyykin pienten kylien hiipumisena. Nuorten pahoinvointia lisää välinpitämätön asenne toisia ihmisiä ja asioita kohtaan.

Yhdistyksen 4H:ta- Harkinta, Harjaannus, Hyvyys ja Hyvinvointi pureutuvat näihin asioihin. Kaikki nämä asiat lähtevät itsestä. On tärkeää kunnioittaa niin itseä kuin muitakin ihmisiä. Toisin sanoen toimii ja kohtelee muita niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Omalla käytöksellään voi antaa esimerkkiä muille sekä harjaannuttaa yhteistyötaitoja. Kerhoissa ja muissa tapahtumissa pääpaino on yhteisellä tekemisellä jossa jokainen kerholainen otetaan mukaan toimintaan. Näin jokainen on vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oman ajattelun jatkuva kehittäminen ja pyrkiminen rehelliseen ja oikeudenmukaiseen toimintaan, on (työ) elämän kulmakiviä ja nämä asiat opetellaan jo pieninä kerholaisina 4H:n toiminnassa. Käytännön ja kädentaitoja on hyvä osata jokaisen lapsen ja nuoren. Ajankohtaiseksi asia tulee viimeistään siinä vaiheessa kun nuori muuttaa omaan asuntoon, jolloin tarvitaan käytännön tietotaitoa oman talouden hoidosta niin raha-asioista kuin asumisesta. Tähän liittyvät tärkeänä osana asenteet, kuten yritteliäisyys ja ahkeruus. Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, johon liittyvät ihmisen fyysinen ja henkinen tasapaino sekä riittävä aineellinen hyvinvointi. 4H-toimija pystyykin luomaan arjen hyvinvointia itselleen sekä muille.

Kerhotoiminta Pyhäjärvellä

Kerhotoiminta on ollut aktiivista ja vakiintunutta myös Pyhäjärvellä. Varhaisimmat tiedot kerhotoiminnasta on lokakuulta vuodelta 1940, jolloin on pidetty yhdistyksen perustamiskokous maatalouskerhoyhdistykseksi. Mukana johtokunnassa ovat olleet sen aikainen kirkkoherra, sekä maanviljelijöitä, opettajia, emäntiä, rouvia ja neitejä.

Oleellisena osana maatalouskerhotyötä ovat olleet talvityöt, kesä- ja syysjuhlien järjestäminen. Yhdistyksessä on myös viljelty perunaa ja viljaa sekä marjoja. Talouden niin salliessa on kerhotoimintaan otettu mukaan askartelua ja käsitöitä. Toiminta on ollut hyvin käytännön läheistä ja viitteitä toimintaan on otettu piirihallinnolta. Kerhotoimintasektoria on pyritty laajentamaan useammalle kylälle sillä suurin osa lapsista asui vielä tuolloin kylissä.

1960-luvulta eteenpäin on kiinnitetty enemmän huomiota yrittäjätoimintaan ja sen eteenpäin viemiseen. Harrastus –ja opintokerhotoimintaa on pidetty yllä. Kesällä on pyritty järjestämään kilpailuja kauneimmasta kukkaryhmästä. Työ- ja taitokilpailuja on pyritty järjestämään niin omia kuin piirinkin järjestäminä. Lisäksi kesäkauteen on kuulunut leiri – ja retkitoiminta.

Hyvinkin samantapaisena kerhotoiminta on säilynyt näihin päiviin asti. Liekö syynä aina ajankohtaiset asiat luonnon tilasta ja ekologisuudesta sekä kädentaitojen kartuttamisesta. 4H-lapsista kasvaa osaavia ja yhteistyötaitoisia nuoria.